Suojalasit - järkevää vai huuhata?

Itse kuuluin siihen joukkoon, joka piti suojalaseja enemmän esteenä ja rajoitteena, kuin järkevänä suojavarusteena. Ehkä samalla kävi mielessä, onko suojalasit nörttejä varten. Tänä viikonloppuna sain oppitunnin asiasta. Suojalasien käytössä on ideaa!

 

Lauantaina ennen pelien alkua otimme normaalit 2-1 alkulämmöt. Jatkoin loppuun saakka ujuttamalla reboundia sisään. Samalla seuraavat oli jo tulossa ja joukkuekaverilta irtosi hyvä lämäri. Kääntäessä päätäni pallo tuli suoraan silmään. Kipu oli viiltävä ja välitön. Lyyhistyin heti maahan ja huomasin, että tässä oli pahempi osuma kuin koskaan aiemmin. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun pallo tuli naamaan ja silmän seutuville. Tällä kertaa se vain osui keskelle silmämunaa.

Kömpiessäni ylös huomasin heti, että vasemmalla silmälläni en nähnyt mitään. Joukkuekaverit huomasivat, että tilanne oli paha ja lähtivät hakemaan kylmäpussia.

 

Päästessäni peilin luo yritin terveellä silmällä katsoa toista ja huomasin normaalin sinisen värin muuttuneen punertavaksi. Samalla kun yritimme estää turvotuksen silmän ympärillä kylmällä, ymmärsimme ottaa yhteyttä silmäklinikalle, josta suositeltiin tulemaan suoraan sinne. Muutama tuttu kertoi heti omista vastaavanlaisista kokemuksistaan, mutta sanoivat näön palautuneen muutamien minuuttien jälkeen.

 

Matkalla silmäklinikalle rupesin jo miettimään syitä, miksi en ole halunnut käyttää suojalaseja. Vasemman silmän näkö ei vieläkään palautunut, enkä samalla keksinyt yhtään järkevää syytä olla käyttämättä suojalaseja, ymmärsin kuinka tyhmä olen ollut.

 

Päästyäni silmälääkäriin hän totesi, että silmä on täynnä verta, eikä pysty tutkimaan silmää muuta kun ultraäänitutkimuksella. Matkalla ultraäänilaitteen luo silmälääkäri kyseli koska salibandypelaajat oppisivat käyttämään suojalaseja? Totesin, että siihen varmasti menee muutamia vuosia, sillä ne eivät ole ainakaan aikuispelaajien osalta vielä laajassa käytössä. Samalla kysyin onko nämä tapaukset yleisiä. Silmälääkäri vastasi suoraan, että salibandypelaajien silmävammoja tulee joka päivä!!! Hän totesi, että ilta ja viikonloppupäivystyksiin tulee useita salibandypelaajia päivässä silmävammojen kera. Vasta nyt ymmärsin oikeasti, miksi suojalasien käyttö on tärkeätä!

 

Samaan aikaan kävi mielessä kuinka tärkeätä meidän aikuisten olisi näyttää mallia ja miettiä sanomisia. Katsoessani edellistä miesten edustusjoukkueen peliä yllätyin todella nähdessäni Heimon kentällä suojalasit päässä. Silloin arvostukseni Heimoa kohtaan kasvoi paljon ja mietin mielessäni kuinka hyvää esimerkkiä hän näyttää meidän junioreille. Silti omassa tyhmyydessäni, en ymmärtänyt mennä hankkimaan itselleni suojalaseja. Ehkä yksi vaikuttava tekijä oli myös useita vuosia sitten tapahtunut hassu tapaus, jolloin tuomari pelissä herjasi joukkuetoveriani joka käytti suojalaseja ja huuteli hänelle jotain ”taikalaseista”. Kommentti oli varmastikin vahinko, eikä kommentin varmasti ollut tarkoitus haukkua suojalaseja, mutta jälkikäteen olen todennut, ettei kukaan muu joukkueesta ole ”kehdannut” ottaa suojalaseja käyttöön. Lopuksi lääkäri kysyi minulta, voisinko minä tehdä jotain näiden tapaturmien vähentämiseksi? Varovaisesti vastasin; katsotaan mitä voin asialle tehdä…

 

Ultraääni tutkimusten jälkeen sain kuitenkin lohduttavaa tietoa lääkäriltä. Verkkokalvoni oli vielä paikalla, joka oli lääkärin suurin pelko tapauksessa. On mahdollista, että siellä on pieniä vaurioita, mutta todennäköisesti selviän tästä vain  suurella säikähdyksellä. Silmäni on täynnä verta, jonka takia en näe vasemmalla silmälläni, veren tulisi poistua muutamien päivien sisällä jonka jälkeen näköni tulisi parantua entiselleen. Vaara ei kuitenkaan ole ohi. Paine silmässä on kohonnut ja se voi olla todellinen vaaratekijä. Jos silmässä alkaa uusi verenvuoto, tai muusta syystä paine silmässä kasvaa seuraavan viikon aikana näköni voi olla vaarassa.

 

Odottaessani (/toivoessani) näön palautuvan, olen huomannut kuinka vaikeata yksisilmäisenä on. Etäisyyksien ja syvyyksien hahmottaminen on äärimmäisen vaikeata. Oikea silmä rasittuu äärettömästi kun sillä joutuu tekemään kaiken työn. Vasemmalle puolelle jää yllättävän iso katve. Tänään olen vahingossa jo astunut kissan päälle ja toisen kerran työnsin pienimmän lapseni nurin, kun näkökenttäni on vain puolet normaalista.

 

Viikkoon on totaalinen urheilukielto, ja kaikki joka nostaa pulssia on kielletty. Kolmea eri tippaa ja pillereitä popsiessa seuraavan viikon ajan saa miettiä huolellisesti kannattaako ottaa suojalasit käyttöön ensi keralla kun suuntaa kaukaloon!

 

Haastankin nyt kaikki tämän artikkelin lukevat miettimään mielessään, minkä arvoinen oma näkö on ja tehdä sen perusteella omat ratkaisunsa.